Suvun juuret löytyvät kuitenkin paljon kauempaa. Kantavanhempana pidetään Aarnon äidin isää
Amanda Jantz os. Törn ja Gonstantin Gottlieb Jantz |
Kotkassa hän tapasi everstin keittäjänä toimineen roomalaiskatolisen Amanda Aurora Törnin (s. 20.09.1854 Mäntsälässä). Eri kirkkokuntiin kuuluneet Amanda ja Gonstantin vihittiin kaksi kertaa. Turkuun he muuttivat vuonna 1885 ja asuivat Pohjolan kaupunginosassa, Paratiisintiellä. Gonstantin työskenteli puuseppänä ja Amanda piti lihatonttia Turun kauppahallissa. Jokisen lihamyymälä lienee vieläkin hallissa samalla paikalla. Amanda puhui ruotsia, saksaa ja vähän venäjää. Amanda oli erinomainen ruoanlaittaja ja hänen reseptillään valmistetaan tänäkin päivänä imellettyä perunalaatikkoa suvussamme. Lapsia Amandalle ja Gonstantinille syntyi yksitoista. Aarnon Äiti Viktoria syntyi perheen toisena lapsena 15.01.1877.
Viktoria Jantz löysi oman puolisonsa Turusta. Häitä Johan Oskar Ahlgrenin (s. 01.06.1872 Kalanti)
Viktoria Ahlgren os. Jantz ja Johan Oskar Ahlgren |
Äiti Viktoria piti Hakaniemen hallissa lihapuotia, Amandan mallin mukaan. Jo hyvin nuorena Aarno joutui ottamaan osaa perheen toimeentuloon sanomalehden jakajana ja myyjänä. Sitten hänelle tarjottiin mahdollisuus piirtää ja suunnitella koruommelmalleja. Taiteilijan ura alkoi kiinnostaa Aarnoa. Äidiltään Viktorialta Aarno oli perinyt käytännöllisen luonteen, vai liekö ollut varsinais-suomalaisuutta, että hän oli hyvin tarkka esim. vaatteistaan ja rahankäytössään. Joka tapauksessa Aarno ei rohjennut heittäytyä taiteilijaksi vaan työskenteli Colorator-värikaupassa ja sisustus ja-mattoliikkeessä myyjänä. Sen jälkeen suvulla ei ole ollut pulaa matoista. Aarno meni kuitenkin iltakursseille Taideteolliseen keskuskouluun, piirtämään elävän mallin mukaan vuosina 1921-1923. Opinnot jatkuivat Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuosina1924-1927. Töiden ja opintojen keskellä hän ehti rakastuakin. Aarno Ahlgren ja Eliisa Matilda Korhonen (s. 28.08. 1896 Viipuri) vihittiin avioliittoon 22.10.1923 kotonaan toisella linjalla. Perheeseen syntyi Pirkko Tellervo Eliisa 29.09.1924 ja Risto Aarno Veli Antero 02.07.1928.
Eliisa Matilda os. Korhonen ja Aarno Veli Ahtaja |
Kalliosta Ahtajat muuttivat väljempään Pukinmäkeen ja myöhemmin palattiin taas Hakaniemeen. Tikkurilasta hankittiin jokivarresta kesäpaikka ja sieltä Aarno sai uusia aiheita maalauksiinsa. Tikkurilasta käsin oli helppo käydä junalla ansiotyössä, joka oli myöhemmin Taideteollisessa Korkeakoulussa, Ateneumissa, jonne hänet kutsuttiin opettamaan vuosina1940–1952. Aarno osallistui jo ennen sotia kansainvälisiin näyttelyihin ja teki opintomatkoja Eurooppaan ja myöhemmin maalausmatkoja erityisesti Välimeren maihin. Vuonna 1958 hänelle myönnettiin taiteilijaeläke ja nyt oli aikaa omistautua maalaamiselle. Yhteiskunnallista arvostusta hän sai Pro Finlandia mitalin myötä vuonna 1962.
Vaikka maalaaminen kuljetti Aarno Ahtajaa maailmalla, säilytti Turku paikkansa hänen sydämessään. Monta kertaa hän kävi maalaamassa ihailemaansa jokimaisemaaa ja Tuomiokirkkoa. Turun töitä on suvulla vähän, koska ne olivat suosittuja.
Pirkko Tellervo Eliisa Ahtaja ja Risto Aarno Veli Ahtaja |
__________________