Hei!
Olen taidemaalari Aarno Ahtajan vanhin tyttärentytär ja haluan aluksi tutustuttaa sinutkin taiteilijaan lyhyesti.

Aarno Veli Ahtaja syntyi Turussa 21.10.1898 ja kuoli Helsingissä 5.3.1978. Taideopintojen jälkeen hän toimi opettajana taideteollisessa korkeakoulussa 1940-1952. Taiteellinen esikuva oli A.W. Finch. Maalaustyyli kehittyi kuitenkin omanlaisekseen, lähinnä se muistuttaa impressionismia. Maisemat Suomen Lapista aina Välimerelle asti välittyivät hänen lukuisissa maalauksissaan. Isoisä oli tuottelias maalari ja hänellä oli vahva työn ilo ja palo. Erityisesti hän ihaili Ruoveden kesäisiä maisemia, joita hän ikuisti kesäpaikkansa rannassa maalaten. Kaupunkikuvista tunnettuja ovat mm. Loviisan pittoreskit katukuvat. 1962 hänet palkittiin Pro-Finlandia mitalilla. (Wikipedia A.Ahtaja)

Blogiarkisto

Isoisän elämänvaiheet ja Turku

Kaikki saa alkunsa Suomen kauniissa Turussa, joka on Isoisäni Aarno Veli Ahtajan (vuoteen 1935 Ahlgren) syntymäkaupunki. Hän syntyi perjantaina 21.10.1898.

Suvun juuret löytyvät kuitenkin paljon kauempaa. Kantavanhempana pidetään Aarnon äidin isää
Amanda Jantz os. Törn ja
Gonstantin Gottlieb Jantz
Gonstantin Gottlieb Jantzia. Gonstantinia pidemmälle ei ole tietoja löydetty. Konstantin syntyi 07.08.1847 Puolassa, Galitsiassa, joka kuului Dimitrian kuvertementtiin. Tämä oli Ahtajan suvulle tärkeää perimätietoa, joka jokaisessa tapaamisessamme erikseen mainittiin. Oletettavasti talonpoika Gonstantin on tullut Suomeen ja Kotkaan venäläisen sotaväen mukana. Hänen kerrotaan olleen sotamies, joka, harvinaista tähän aikaan, oli luku- ja kirjoitustaitoinen. Niinpä hänet ylennettiin ensin kirjuriksi ja sitten vääpeliksi ja lopulta joukko-osaston everstin sotilaspalvelijaksi.

Kotkassa hän tapasi everstin keittäjänä toimineen roomalaiskatolisen Amanda Aurora Törnin (s. 20.09.1854 Mäntsälässä). Eri kirkkokuntiin kuuluneet Amanda ja Gonstantin vihittiin kaksi kertaa. Turkuun he muuttivat vuonna 1885 ja asuivat Pohjolan kaupunginosassa, Paratiisintiellä. Gonstantin työskenteli puuseppänä ja Amanda piti lihatonttia Turun kauppahallissa. Jokisen lihamyymälä lienee vieläkin hallissa samalla paikalla. Amanda  puhui ruotsia, saksaa ja vähän venäjää. Amanda oli erinomainen ruoanlaittaja ja hänen reseptillään valmistetaan tänäkin päivänä imellettyä perunalaatikkoa suvussamme. Lapsia Amandalle ja Gonstantinille syntyi yksitoista. Aarnon Äiti Viktoria syntyi perheen toisena lapsena 15.01.1877.

Viktoria Jantz löysi oman puolisonsa Turusta. Häitä Johan Oskar Ahlgrenin (s. 01.06.1872 Kalanti)
Viktoria Ahlgren os. Jantz ja Johan Oskar Ahlgren
kanssa vietettiin 06.10.1895 Aningaisten tallissa, Yrjänän talossa. Johan oli taitava verhoilija ja hänellä oli hyvät suhteet Bomanin huonekalu-ja verhoiluliikkeeseen. Hän kävi tekemässä  sisustustöitä myös keisarillisessa Talvipalatsissa Pietarissa. Taide kiinnosti Johania ja hän oli hankkinut muutamia tauluja kotinsa seinille. Tauluja hän esitteli innostuneesti vieraillekin. Olisikohan Aarno tästä saanut ensimmäiset kipinänsä taiteen poluille? Johan oli myös kova sikarinpolttaja ja sellainen tuli Aarnostakin. Perheeseen syntyi Turussa kuusi lasta  ja Helsinkiin muuton jälkeen vielä kolme lisää. Helsinkiläinen Aarnosta tuli seitsemän vuotiaana.

Äiti Viktoria piti Hakaniemen hallissa lihapuotia, Amandan mallin mukaan. Jo hyvin nuorena Aarno joutui ottamaan osaa perheen toimeentuloon sanomalehden jakajana ja myyjänä. Sitten hänelle tarjottiin mahdollisuus piirtää ja suunnitella koruommelmalleja. Taiteilijan ura alkoi kiinnostaa Aarnoa. Äidiltään Viktorialta Aarno oli perinyt käytännöllisen luonteen, vai liekö ollut varsinais-suomalaisuutta, että hän oli hyvin tarkka esim. vaatteistaan ja rahankäytössään. Joka tapauksessa Aarno ei rohjennut heittäytyä taiteilijaksi vaan työskenteli Colorator-värikaupassa ja sisustus ja-mattoliikkeessä myyjänä. Sen jälkeen suvulla ei ole ollut pulaa matoista. Aarno meni kuitenkin iltakursseille Taideteolliseen keskuskouluun, piirtämään elävän mallin mukaan vuosina 1921-1923. Opinnot jatkuivat Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuosina1924-1927. Töiden ja opintojen keskellä hän ehti rakastuakin. Aarno Ahlgren ja Eliisa Matilda Korhonen (s. 28.08. 1896 Viipuri) vihittiin avioliittoon 22.10.1923 kotonaan toisella linjalla. Perheeseen syntyi Pirkko Tellervo Eliisa 29.09.1924 ja Risto Aarno Veli Antero 02.07.1928. 




Ruuhkavuosista huolimatta Aarno teki näyttelydebyyttinsä Suomen Taiteilijain näyttelyssä vuonna 1928. Omia näyttelyitä hän piti vuodesta 1939 lähtien. Urheilullinen Eliisa oli ensimmäisiä
Eliisa Matilda os. Korhonen ja
Aarno Veli Ahtaja
leikkikentän 'tätejä' Helsingissä. Naisvoimistelijana Eliisa teki yhteistyötä myös Suomen naisvoimistelun ja partioliikkeen kehittäjän Anni Collanin kanssa. Yhteisistä Kisakenttä-lehden jakamishetkistä kerrottiin monesti minullekin! Tämä on hauska yhteensattuma, koska myöhemmin päädyin itse Collanin sukuun.

Kalliosta Ahtajat muuttivat väljempään Pukinmäkeen ja myöhemmin palattiin taas Hakaniemeen. Tikkurilasta hankittiin jokivarresta kesäpaikka ja sieltä Aarno sai uusia aiheita maalauksiinsa. Tikkurilasta käsin oli helppo käydä junalla ansiotyössä, joka oli myöhemmin Taideteollisessa Korkeakoulussa, Ateneumissa, jonne hänet kutsuttiin opettamaan vuosina1940–1952. Aarno osallistui jo ennen sotia kansainvälisiin näyttelyihin ja teki opintomatkoja Eurooppaan ja myöhemmin maalausmatkoja erityisesti Välimeren maihin. Vuonna 1958 hänelle myönnettiin taiteilijaeläke ja nyt oli aikaa omistautua maalaamiselle. Yhteiskunnallista arvostusta hän sai Pro Finlandia mitalin myötä vuonna 1962.
             
Vaikka maalaaminen kuljetti Aarno Ahtajaa maailmalla, säilytti Turku paikkansa hänen sydämessään. Monta kertaa hän kävi maalaamassa ihailemaansa jokimaisemaaa ja Tuomiokirkkoa. Turun töitä on suvulla vähän, koska ne olivat suosittuja. 


Pirkko Tellervo Eliisa Ahtaja ja
 Risto Aarno Veli Ahtaja
Aarno osallistui Turussa Taidemuseon ryhmänäyttelyyn vuonna 1940, sekä Wäinö Aaltosen museossa Suomen Taiteilijain 77. vuosinäyttelyyn vuonna 1972. Lisäksi hän oli Kuvaamataidon opettajainliiton piirustuskurssin yhtenä opettajana Samppalinnan- ja Vartiovuorenmäellä vuonna 1953. Aarno Ahtajan muistonäyttely pidettiin  vuonna 1986 Turussa, Auran Galleriassa. Näytteillä oli kaikkiaan 64 maalausta pitkän uran varrelta.



__________________ 

Lähteenä käytetty Ilkka Jalamon sukututkimuskirjaa: "Faktaa ja fiktiota JANTZIN SUVUSTA ja sen pienistä sivuhaaroista 1850-luvulta nykypäivään".  Jantzin sukunimi on suomennettu Jalamoksi. 


Lisätietoja ja valokuvia löytyy myös Flickristä: https://flic.kr/s/aHskJ1Se3J