 |
| Artikkeli Tukholman näyttelystä 1939. |
Uransa alkuvaiheessa Isoisä kävi opintomatkoilla Euroopan taidekeskuksissa Saksassa vuonna 1934 ja Belgiassa, Madridissa ja Pariisissa 1936. Matkustamisen esteiden poistuttua Suomesta sodan jälkeen Isoisä pääsi lähtemään taas ulkomaille, nyt maalausmatkoille.Ne suuntautuivat aluksi Ranskaan (1936, 1953) Englantiin (1949, 1953) ja myöhemmin Espanjaan (1960-1966) ja kauemmas Välimerelle.
 |
| Pariisi, 1939. |
Ensimmäisestä Pariisiin asemalle saapumisestaan Isoisä kertoi myöhemmin opettavaista tarinaa: ”Astuin junasta Pariisin asemalaiturille, laskin matkalaukun maahan ja ryhdyin tutkimaan Pariisin karttaa. Hetken kuluttua huomasin, että matkalaukkuni oli varastettu vierestäni. Laukussa oli kaikki taiteilijatarvikkeeni ja muut tavarani!” Tästä tapauksesta viisastuneena hän ei tutkinut enää koskaan kadulla karttaa ja meidät lastenlapsetkin vannotettiin olemaan tekemättä samaa virhettä. Isoisä hankkikin hienon pienen Pariisin opaskirjan, jota saattoi vilkuilla vaivihkaa ja se osoittautui toimivaksi vielä minunkin myöhemmillä matkoillani. Ennen Pariisin matkaansa Isoisä oli innokkaana taiteenystävänä tutustunut etukäteen museoiden tunnetuimpiin tauluihin taidekirjojen kautta. Saman tavan hän säilytti myöhemminkin. Näin, Isoisä selitti, hänelle jäi enemmän aikaa omaan työskentelyyn, vaikka toki hän museoissa vierailikin. Lontoo oli Pariisin lisäksi Isoisälle mieluinen kaupunki upeine museoineen.
 |
| M.L.Inga, 1960 |
Valmismatkoja ja suoria lentoyhteyksiä ei vielä 1960 -luvulla ollut niin kuin nykyään. Välimeren maihin matkustaminen tuli Isoisälle mahdolliseksi Ylitorniolla syventyneen ystävyyden myötä. Hän pääsi matkustajaksi säiliöalukselle ja se sopikin Isoisälle hyvin, koska hän ei kärsinyt merisairaudesta. Lokakuussa vuonna 1960 Isoisä astui säiliöalus M.L. Ingalle matkalle kohti Istanbulia. Sain laivalta akvarellipostikortin, jossa oli merinäkymä Isoisän hytin ikkunasta ja Ingan strategiset mitat: 16500t ja 163m. Toisessa kortissa sisarelleni, joka oli siihen aikaan vaihto-oppilaana Amerikassa, hän kertoi matkan kestäneen jo kaksi viikkoa ja laivan ohittaneen mm. Kreikan historiallisia muistomerkkejä. Istanbulissa oli paikallinen luotsi kirjoittanut terveisensä enomme korttiin Isoisän pyynnöstä: ’Hayri allasmarladik’. Enon kortissa kerrottiin myös kuinka Tanger, Ceuta ja Alger oli sivuutettu ja matka jatkunut Afrikan rannikkoa pitkin. Välillä oli myös mennyt monta päivää niin, ettei näkynyt muuta kuin merta.
 |
| Casa Artistas Finlandese, 1960 |
Laivan paluumatkalla marraskuussa Isoisä jäi kyydistä Espanjan Marbellaan. Hän asui CASA ARTISTAS FINLANDESEssa, jossa asui myös muita suomalaisia taiteilijoita: Erik Enrot, Max Salmi ja Erkki Auvoinen. Talosta ja sen vihreästä ovesta Isoisä tietysti maalasi postikortin kotiin. Aurinkokin paistoi Isoisän iloksi, vaikka oli marraskuu ja katunäkymiä kelpasi maalata. Isoisää huvitti kovasti, kun häntä ulkonäkönsä vuoksi luultiin paikalliseksi ja häneltä kysyttiin tietä. Eräänä päivänä hän ikuisti kankaalle kylän punaista kaivoa. Seuraavana aamuna palatessaan jatkamaan maalaamista häntä suututti kovasti, kun kaivo oli yllättäen vaihtanut väriä, se oli maalattu valkoiseksi. Matkojakin Casa Finlanden taiteilijat tekivät, ainakin Alhambraan ja Ceutaan, josta sitten saimme upeita tuliaisia täällä kotimaassa.
 |
| Marbellan punainen ja valkoinen kaivo |
 |
| Taiteilija maalaa, Kreeta 1973 |
Pian seikkailusta selvittyään Isoisä tuli meille Pyhäsalmelle vierailulle. Saimme taas upeita tuliaisia, kupariesineitä, nahkaa ja koruja ja minä kultakellonkin. Tuliaisia sai Isoisäkin, sillä hän sai oudon ja ankaran kuumetaudin. Onneksi Pyhäjärven silloinen kunnanlääkärin Jounela oli taitava työssään ja osasi antaa oikeat lääkkeet Isoisän rajuun sairauteen.
Solmittuaan toisen avioliittonsa Pirkko Tarjanteen kanssa sai Isoisä hänestä vertaisensa rohkean matkakumppanin. Ensimmäisiä yhteisiä kesämatkoja he tekivät varovasti Visbyhyn ja Tukholmaan. Isoisä oli ollut leikkauksessa ja oli toipilaana, tosin lääkärit olivat todenneet Isoisän olevan reilusti ikäistään nuoremmassa kunnossa.
 |
| Dam Ofgubok, 1966 |
Matkat onnistuivat ja etenivät pian Lontooseen ja Pariisiin mielenkiintoisiin taidenäyttelyihin. Vanha opaskirjakin toimi edelleen hyvin Pariisissa. Kanarian saarille pariskunta lensi yhdessä kahdesti, mutta saarten maisemat eivät miellyttäneet taiteilijan silmää. Sitten löytyivät Kreikan saaret Rhodos, Kreeta, Kos, Patmos jne., jonne kaksikko matkusti joka vuosi touko-kesäkuussa nauttimaan merestä, maisemista, retkistä, maalaamisen palosta ja Isoisän kaipaamasta auringosta ja valosta aina viimeiseen yhteiseen kesään 1977 asti.
Galleriaan pääset tästä linkistä. Jännittävää matkaa! T. Leena
 |
| Patmos, 1977 |
